Joku räsähti jälleen rikki matikan tunnilla. Huvahduin laukkuni päälle,painoin vaan pään siihen,ja pistin silmät kiinni. Avasin jälleen silmäni,ja mie mietin,mitä ajattelin. Räsähdys ja kaiku. "Se tuli mun mahasta ope!" huusin toiselle puolelle luokkaa,missä maikka olikin. Ope katto mua ja tuli kädet selän takana,suu mutrussa kysyen: "Asiaa,vaikeuksia?" Mie vaan pistän kädet pois laukkuni päältä ja hommaan mun laukun lattialle sanoen maikalle: "Eieieii." Kaverit höröttää siin vieressä. Tunnin loputtua ihmettelen mihin mun laukku hävisi siit pöydältä. Jaa,se olikin siin lattialla. Ko havahdun kenkien sitomisesta,olenkin jo ulkona. Kai mä olin laittamassa uudestaan kengännauhoja rusetille. Hyttynen lentää silmieni ohi. Nousen pystyyn ja putsaan polveni. Taivaalta sataa violetteja,metsän värisiä,punertavia ja atlantiksen veden värisiä sateenvarjoja. Taivas onkin muuttunen keltaisen oranssiksiksi. Kengännauhani aukeavat uudestaan,kun kävelen kohti maailman kauneinta sateenvarjoa. Avaan sateenvarjon,sisältä putoaa erivärisiä hileitä. Päähäni ei pudonnutkaan sateenvarjoja lisää,onneksi mulla oli se tietty sateenvarjo just siinä kohassa. Kurkkaan oman sateenvarjoni alta sitä upeaa kellertävän oranssia taivasta josta putoaa mystisiä sateenvarjoja. Kurkistan,kurkistan lisää ja hups. "Mira,mira,MIRA TUNTI LOPPU JO HERÄÄ APINA." Haukotus ja käsien venytys. Hieron silmiäni. "Mihin mun sateenvarjo hukku?"